Yhdistyksemme historiaa

Vuorineuvos Petter Forsström perusti yhdistyksen 17.2.1933 nimellä Etelä-Lohjan Marttayhdistys ry. Perustajajäseninä oli 25 naista. Yhdistys oli aluksi kaksikielinen. Nimi muutettiin v. 1938 Lohjan Kalkkitehtaan Suomalainen Marttayhdistys ry, kun ruotsinkieliset olivat v. 1937 perustaneet oman yhdistyksen, Lojo Kalkverks svenska Marthaförening r.f.

Yhdistykseen ovat kuuluneet myös v. 1940 perustettu Maksjoen marttakerho ja v. 1951 perustettu Kirkniemen-Teutarin marttakerho. Molemmat kerhot ovat nykyisin itsenäisiä yhdistyksiä. Pikkumarttojen toimintaa on ollut koko yhdistyksen historian ajan vaihtelevina ajanjaksoina.

Vuorineuvos Petter Forsström oli aikaansa edellä oleva sosiaalisesti valveutunut tehtaan patruuna, jonka yhtenä päämääränä oli kotien hyvinvoinnin ja viihtyisyyden aikaansaaminen, varsinkin perheenemäntien työn tekeminen mukavammaksi ja helpommaksi.  Hänen mielestään Lohjan Kalkkitehtaan palveluksessa olevien ”perheiden hyvinvoinnin avaimet olivat perheenäidin esiliinan taskussa. Kun koti on kunnossa, lapset hoidettu, ruoka ravitsevaa ja ajallaan, niin mies viihtyy työssä, tekee työnsä hyvin ja tilipussi tulee säännöllisesti perheen yhteiseksi hyväksi”. P. F. oli perehtynyt marttatoimintaan ja oli vakuuttunut, että jos perheen naisväki liittyy marttajärjestöön, saadaan koko perhe edistykselliseen toimintaan. Niinpä hän matkusti Lohjan Kalkkitehtaan huoltokonttorin päällikön Backmanin kanssa Helsinkiin Marttaliiton johdon puheille hankkimaan lupaa marttayhdistyksen perustamiselle. Liitossa ihmeteltiin, miten miehet olivat tuollaisella asialla, mutta perustelut olivat vakuuttavat ja lupa myönnettiin. Ennen yhdistyksen perustamista paikkakunnalla kerrottiin jo marttatyöstä. Perustamisen jälkeen neuvoja kiersi taas kodeissa kehottaen äitejä ja tyttäriä tulemaan kokouksiin. ”Aluksi oli vaikea saada ihmiset innostumaan ja tulemaan mukaan” (Martat ennen ja nyt, 80 v. juhlassa/ Marketta Salovaara ja Päivi Jokinen).

Petter Forsström oli aktiivisesti mukana marttojen toiminnassa jatkossakin. Taloudellinen tuki oli merkittävää. Lohjan Kalkkitehtaan kautta saatiin tarpeellisia laitteita, kangaspuita, tiloja, marttatuvan ylläpito, kuljetusapua ym. Vastavuoroisesti martat olivat auttamassa tehtaan juhlissa ja erilaisten tapahtumien tarjoiluapuna. Neuvojat eli ”Marttaneidit”, jotka opastivat taloudenpidossa ja käsitöissä, olivat tehtaan palkkalistoilla v. 1971 asti. Siitä jatkoi marttojen palkkaama kudonnanohjaaja. Jäseniä ja neuvottavia perheitä oli paljon. Aluksi neuvottiin tosin vain marttoja ja marttatyttöjä. Tarvittiin kekseliäisyyttä, ahkeruutta ja neuvoja, kun elettiin läpi sota- ja pula-aikojen. ”Kalkki Petteri” oli ylpeä martoista. ”Petterin enkelit” vitsailtiin martoista kylällä.

Marttatuvaksi hankittiin v. 1932 entinen kruununvirkamiestalon väentupa (peräisin1800-luvulta), joka siirrettiin nykyiselle paikalleen Ketun tilalta, Maksjoelta v. 1933. Lohjan Kalkkitehdas osti talon Petter Forsströmin aloitteesta. Vuodesta 1934 martat ovat kooontuneet tässä tuvassa. Sitä ennen kokoonnuttiin Seurojentalolla. Marttatupa oli tärkeä paikka Virkkalassa, joten tehtaan arvovieraatkin vierailivat usein Petter Forsströmin kanssa marttatuvalla. Kun tehtaan toiminta Virkkalassa loppui, lahjoitettiin marttatupa v. 1992 yhteisesti Lohjan Kalkkitehtaan Suomalainen Marttayhdistys ry:lle ja Lojo Kalkverks svenska Marthaförening r.f:lle.

Marja-Liisa Järvensivu

Marttatupa

Marttatupa on entinen kruununvirkamiestalon (kapteenin virkatalon) väentupa, joka hankittiin jo vuonna 1932 ja joka siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1933 noin 2,5 km päässä sijainneelta Ketun tilalta.

Lohjan Kalkkitehdas osti talon vuorineuvos Petter Forsströmin aloitteesta. Hänen mielestään talo olisi sopiva marttojen käyttöön.

17.2.1933 perustettiin marttayhdistys ja vuodesta 1934 alkaen martat ovat kokoontuneet tässä tuvassa.

Talo purettiin, hirret numeroitiin ja siirrettiin nykyiselle paikalleen ja rakennettiin samanlaiseksi kuin se oli ollut “kapteenin puustellinakin”.Alkuperäinen talo lienee parin sadan vuoden ikäinen.

Huoneiden sijainti on myös säilytetty entisessä järjestyksessä, keittiö, iso tupa ja niiden välissä pieni kamari. Kuistia on sen sijaan muutettu jonkin verran kuten oheisista kuvista käy selville. Taloon rakennettiin myös kellarikerros, jota ei aikaisemmin ollut.

Vuorineuvoksetar Margit Forsström suunnitteli tuvan sisustuksen tekstiileineen, värit, kaapit ja kerrossängyn (joka nyttemmin on poistettu) pääasiallisesti sellaiseksi kuin niiden tiedettiin aikoinaan yleensä olleen. Hän suunnitteli myös tuvan seinällä olevan ryijyn “Ahkera martta “.

Pihapiirissä sijaitseva luhti rakennettiin vuonna 1936 varasto- ja kudontatiloiksi. Vuonna 1966 marttatupa korjattiin. Silloin poistettiin keittiön puuliesi ja asennettiin tilalle sähköliedet sekä keskuslämmitys.

Vuonna 1992 kiinteistö siirtyi marttojen omistukseen. Oy Metra Ab (aik. Oy Lohjan Kalkkitehdas Ab/Oy Lohja Ab) lahjoitti rakennukset Lohjan Kalkkitehtaan Suomalainen Marttayhdistys ry:lle ja Lojo Kalkverks sv. Marthaförening rf:lle ja marttayhdistykset ostivat yhdessä maapohjan.(n. 2000 m2). Tämän jälkeen martat ovat yhteisvoimin enimmäkseen talkoohengessä ja omalla kustannuksellaan huolehtineet marttatuvan kiinteistön ylläpidosta..

Viimeisten vuosien aikana on rakennukset maalattu uudestaan ja kattojen alusrakenteet on uusittu, tiilet puhdistettu ja ladottu takaisin paikoilleen.

Samoin on tehty täydellinen ikkunaremontti.

Vuonna 1999 on suoritettu laajamittainen keittiön korjaustyö. Uusittiin putkistot, sähköjohdot ja kaapistot. Hankittiin astianpesukone. Seinät ja katto maalattiin, samoin entisöitiin vanhaa kalustoa. Kaunis kulmakaappi sijoitettiin keittiön toiseen kulmaan paremmin esilletulevaksi. Toinen sähköliesi uusittiin ja liedet sijoitettiin paremmin toimivaan paikkaan keittiön keskelle. Paikalla oli aikoinaan puuliesi. Matala sähköliesi poistettiin kokonaan. Valaistusta parannettiin.

Vuonna 2001 peruskorjattiin tupa ja eteinen ja seuraavana vuonna toimistohuone. Vuonna 2004 oli vuorossa alakerran kutomahuone, eteiset ja wc-tilat.

Kapteenin virkatalon tiedot ja valokuva (alla) on saatu 3.10. 1979 Taimi Suomiselta. Hän syntyi talossa 1910 ja on nyt jo kuollut. Vuonna 1863 syntyi talossa poika sen maiden silloiselle vuokraajalle, nimeltään Wiman. Historiatiedot kapteenin virkatalosta on merkinnyt muistiin kesällä 1988 Vivi Åhlgren, Marttayhdistyksen perustajajäsen, joka kuoli vuonna 1997.